Yllättävän monet vähättelevät stressin merkitystä terveydelle. Mistä se johtuu, on vaikea sanoa. Usein ohjauksissa tulee sellainen olo, että ihmiset reagoivat tähän, että ei mulla päässä ole mitään vikaa. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus ja pään sisällä tapahtuvat asiat tapahtuvat myös kehossa.
Ajatus aiheuttaa vasteen hormoneissa ja muissa välittäjäaineissa tai aktivoi hermoston tai aiheuttaa tunteen. Tunne aktivoi ajatuksia ja toimintaa sekä kehon vasteita. Tämä kolmiyhteys toimii aina, vaikka kuvittelemmekin vain ajattelevamme tai tuntevamme. Tunteista on myös tehty kuvannuksia, missä päin kehoa ne tuntuvat. Toiset osaavat automaattisesti osoittaa kysyttäessä missä tunne tuntuu. Me olemme kokonaisuus. Mielen ja kehon kokonaisuus.
Stressi on ärsyke, joka tulee joko meidän sisäisistä toiminnoistamme tai ulkoisista tapahtumista. Klassisin esimerkki on vaaratilanne, joka on myös ihmiselle se selkein stressin paikka. Nykyihmiselle tämä on kuitenkin melko kaukaista. Todellisia vaaranpaikkoja on vähän. 2017 Suomessa toteutetussa uhritutkimuksessa todettiin, että vuoden aikana tapahtui noin 1,5 miljoonaa tapaturmaa. Tähän lukuun on huomioitu kaikki tapaturmat lievistä (esim.mustelmat ja ruhjeet) vakaviin (esim. aivovamma). Lieviä ja vain kotihoitoa vaativia tapahtumia näistä on ollut reilusti yli puolet. Hyvin vakavia alle 10 %. Tälläinen ulkoinen vaaratilanne on usein vaikutuspiirimme ulkopuolella. Ainoa mihin voimme vaikuttaa on asenteemme vaaratilanteen jälkikäsittelyssä ja oma halukkuutemme käsitellä asiaa vaikka sitten asian tuntijan avulla.
Ulkoisiin tapahtumiin lasketaan vaaratilanteiden lisäksi myös muut meille tapahtuvat asiat. Monesti nämä meille tapahtuvat ulkoiset asiat ovat kuitenkin hallittavissa oman asenteen tai toimintatapojen avulla. Todellisuudessa nämä asiat aiheuttavat meille sisäistä painetta, joka on peräisin omista uskomuksistamme, tavoistamme ja arvoistamme.
Tämä sisältä päin tuleva stressi on meillä usein jatkuvasti läsnä. Voi olla, että tuntuu ettei asioihin voi vaikuttaa lainkaan, vaikka asia ei todellisuudessa olekaan niin. Stressaantuneena ei välttämättä näe muita vaihtoehtoja kuin painaa vaan eteenpäin. Myös pysähtyminen ja asioiden tarkastelu järkevästi voi olla vaikeaa. Lähes kaikki työikäiset ovat kokeneet tämän tilanteen työssään. Joillakin tilanne pitkittyy ja silloin siitä tulee terveydelle haitallista. Krooninen stressi linkittyy moniin sairauksiin kuten ärtynyt paksusuoli, närästys, sydäntaudit, masennus ja muut mielenterveyden ongelmat, syöpä, autoimmuunisairaudet… Usein stressi on näissä sairauksissa vain yksi osatekijä, mutta sitä ei voida ohittaa, jos haluamme terveemmän suoliston.
Suolistoomme stressi vaikuttaa monin eri tavoin. Alla listana sen vaikutukset ravitsemustilaamme:
- Stressihormonien ollessa koholla ruoansulatukseen, kylläisyyteen, palautumiseen ja verensokereihin liittyvät hormonien toiminta häiriintyy. Tämä voi aiheuttaa heitteleviä verensokeriarvoja, heikentynytttä kylläisyyden säätelyä, makeanhimoa jne.
- Stressi vaikuttaa uneen, jolloin olemme väsyneempiä ja palautumisemme on heikompaa. Unen laadun ollessa heikko, myös yllä mainitut hormonit toimivat huonosti.
- Väsyneenä aivomme ohjaavat meitä syömään enemmän sokeria ja nauttimaan enemmän ruokia, joista saa suuremman mielihyvän. Syömämme ruoan laatu heikkenee ja esim kuitujen määrä ruokavaliossa vähenee merkittävästi.
- Väsyneenä myös vanhat tavat ovat sitkeässä, koska syömisen osalta ajaudumme usein automaattiohajukselle.
- Stressaantuneena syömme usein nopeammin eli pureskelemme vähemmän, mikä pidemmällä aika välillä aiheuttaa ongelmia ruoan sulavuudelle. Lisäksi saatamme opettaa itsemme syömään liian nopeasti, jolloin huono tapa voi jäädä päälle myös silloin kun emme ole stressaantuneita.
- Stressireaktion aikana vatsan toiminta on heikompaa kuin normaalitilassa ja esimerkiksi entsyymejä saattaa erittyä vähemmän tai vatsahappoa liikaa. Pidemmällä aikavälillä tämä vaikutta ravintoaineiden imeytymiseen ja heikentää elimistön ravitsemustilaa.
- Pitkittyneen stressin vaikutuksiin kuuluu myös se, että koko kehon immuunivaste heikkenee. Suoliston osalta tämä tarkoittaa sitä, että suolisto on herkempi tulehduksille.
Mitä siis tehdä?
Ensisijaista on hoitaa omaa stressiään. Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että seuraavista on apua stressin hallintaan:
- Huolien jakaminen – älä jää yksin omien ongelmiesi kanssa. Hae mieluummin apua aikaisemmin kuin myöhemmin.
- Säännöllinen liikunta – muista keventää liikuntaa, kun olet pahimmassa stressipiikissä.
- Luonnossa oleminen/liikkuminen – jo kuva metsästä voi auttaa. Youtubessa on lukuisia luontoaiheisia rentoutusvideoita. Suomen mielenterveys ry:llä on upeat metsä-videot jokaisesta vuoden ajasta erikseen.
- Hengitä – niin kliseistä kuin se onkin, niin hengitysharjoituksilla pystyt helposti vaikuttamaan stressitilaasi. Kokeile mikä sopii sinulle.
- Meditaatio tai Mindfullness – erilaisista läsnäoloharjoituksista on selkää hyötyä stressaantuneille. Jotkut meditaation aloittaneet jopa raportoivat häiritsevän stressin loppuneen kokonaan.
- Tee itsellesi kivoja asioita – mitä vain mikä tuntuu hyvältä.
- Auta muita tai tee hyviä tekoja muille – pitkäaikaisen onnen ja hyvän olon taustalla on usein muiden auttamista. Muista kuitenkin omat voimavarasi.
- Positiviisuus – ajattelemalla, että asiat kääntyy oikeaan suuntaan on merkitystä stressin sietokyvylle.
- Pidä huolta ihmissuhteistasi – pidä itsellesi hyvät ihmiset lähellä ja rajaa niitä, jotka vievät energiaasi.
- Töissä voi tehdä paljon – priorisoi, delegoi, asennoidu uudelleen tai vaihda työpaikkaa. Tämä olisi jo itsessään oman kirjoituksen paikka, koska tässä kohdassa tuntuu olevan monilla ongelmia.
- Muista huumori!
- Lopeta huolehtimien asioista, joihin et voi vaikuttaa.
- Muista, että kaikki on vain tilapäistä.
Ravitsemuksellisia asioita, joita voit tehdä helpottaaksesi stressiä:
- Kun on hyvä tilanne etkä ole stressaantunut, opettele uusia terveellisiä rutiineja ja tapoja. Kun olet vienyt uuden rutiinin tai tavan jonkun stressijakson lävitse ilman, että olet palannut vanhaan, tiedät että se on mennyt omaan automaattiohajukseesi.
- Muista pureskella vaikka olisi kiire.
- Älä ota lisää ruokaa ennen kuin ensimmäisen lautasellisen tyhjentymisestä on mennyt 15 minuttia.
- Älä mene lounaalle pomon kanssa tai puhu siellä työasioita.
- Syö stressaantuneena enemmän smootheita, sosekeittoja, jogurtteja jne muita hyvin sulavia juttuja.
- Ota monivitamiin käyttöön heti kun huomaat olevasi stressaantunut.
- Pidä kiinni ateriarytmistä.
- Suunnittele syömiset etukäteen ja harjoittele stressin aikaista syömistä.
- Käy kaupassa silloin kun sinulla on vähiten kiirettä ja olet hyvin syönyt.
- Ota jokin kuitulisä käyttöön – olen huomannut, että monilla asiakkaillani kuitujen määrä ruokavaluossa vähenee radikaalisti stressin aikan, mikä auttamatta vaikuttaa suoliston toimintaan pidemmällä aikavälillä.
Ota yhteyttä meihin, jos haluat saada stressisi paremmin hallintaan. Lähi- ja etävalmennuksemme räätälöidään aina sinun tarpeittesi mukaisesti!
