Lapsen oma tahto ja nukkumaanmeno
Vauvaikäisenä lapsi nukkuu suurimman osan vuorokaudesta. Tässä on valtavasti yksilöllisiä eroja, kuten jokainen vanhempi tietää. Tällä kertaa kirjoitan unen osalta kuitenkin siitä, mitä tapahtuu, kun lapsi alkaa ihan itse tahtoa asioita ja rauhoittuminen uneen ei välttämättä ole ensimmäisenä tahtolistalla. Jälleen todettava, että omia lapsia kun ikävä kyllä ei ole, olen saanut maistaa näitä tahtojen taisteluita kummitenavien ja muiden läheisten lasten kanssa 🙂 sekä kuulla vanhempien huolia asian ympäriltä.
Oma tahto alkaa näkyä (ja etenkin kuulua…), kun lapsi opettelee ilmaisemaan omia halujaan. Hän testaa rajojaan ja sitä, miten tietyt asiat saa onnistumaan. Se on luonnollista ja usein ärsyttävänkin ristiriitaisen kuuloista meille aikuisille. Lapsi hakee aina aikuisesta pyynnöillään ja pyyntöihin reagoimisella tukea ja rajoja omaan elämäänsä. Turvallisuutta ja hyvää oloa lisää se, että omaakin tahtoa saa käyttää ja näyttää, mutta aikuinen vastaa silti isoista asioista. Niitä rajoja on tosi kiva välillä kokeilla vastustaa ja katsoa pysyykö aikuinen linjassaan. Epävarmuutta lapselle lisää, jos ihan sattumanvaraisesti linjat muuttuvatkin. Isoista asioista yksi tärkein on nukkumisajat. Ne vaikuttavat lapsen kasvuun, oppimiseen, mielentilaan ja kehitykseen kaikin tavoin.
Montako tuntia vauvana, taaperona ja nuorena pitäisi saada unta?
Tutkimusten mukaan keskimääräinen unentarve vuorokaudessa menee seuraavan taulukon mukaan (National Sleep Foundation, 2015)
0 – 3 kk –> 14 – 17 tuntia
4 – 11 kk –> 12 -15 tuntia
1 – 2 vuotta –> 11 – 14 tuntia
3 – 5 vuotta –> 10 – 13 tuntia
6 – 13 vuotta –> 9 – 11 tuntia
14 – 17 vuotta –> 8 – 10 tuntia
Ajat ovat keskiarvoja, mutta antavat suuntaa siihen, mikä riittää. Riittävästi tarkoittaa sitä, että aivot ja keho saavat tarpeeksi aikaa palautumiseen, uusiutumiseen, päivän aikana opitun ja koetun käsittelyyn, kehittymiseen, kasvuun, oppimiseen, muistamiseen, luovuuteen, turvallisuuteen, osallistumiseen jne – lista on melkoinen!
Milloin ja miten nukkumaan?
Lapsen oma vuorokausirytmi alkaa näkymään noin puolen vuoden ikäisestä alkaen ja siitä eteenpäin hänen unen sisäinen rakenteensa muuttuu murrosikään asti. On hyvä huomioida rytmi ja ikäkausi ja näin löytää lapselle sopiva yksilöllinen ajoitus riittävän unen saantiin, vauvan ja taaperon päiväunet mukaan lukien.
Sopiva määrä ja aika näkyy yleensä virkeänä ja hyväntuulisena heräämisenä. Koska olemme yksilöitä ja myös vanhempien rytmi vaikuttaa perheen elämään, en voi antaa mitään kellonaikaa, vaan toivon, että jokainen miettisi tuon taulukon, oman lapsensa rytmin, koulun sekä myös perheen tarpeiden mukaan sopivia nukkumisaikoja. Tiettyä kellonaikaa tärkeämpää on säännöllisyys ja sovituista ajoista kiinni pitäminen. Vastuu on vanhemmalla, ei lapsen omalla tahdolla!
Säännöllisyys ja rakastavat rajat – lapsi ja myös aikuinen 🙂
Kun lapsi hangoittelee nukkumaanmenoa vastaan, on vastustus hyvä kohdata rauhallisesti. Käytä selkeiden komennusten lisäksi myös epäsuoria ja johdattelevia toimintamalleja.
- Jos leikki tai joku muu toiminta on kesken, kerro selvästi noin puoli tuntia ennen, että kohta on iltapalan ja nukkumaanmenon aika.
- Tarjoa iltapala ja tee muut iltarutiinit (hammaspesu, satu, valojen sammuttaminen jne) aina samaan aikaan ja samaan tapaan
- Anna iltarutiineille aikaa ja samalla myös kuuntele lasta ja hänen päivän aikana kokemiaan asioita, etenkin jos tämä on muuten jäänyt päivän aikana vähälle!
- Kerro tosiasioista unen tärkeydestä ja muistuta, millainen olo on herättyä, jos uni jää liian lyhyeksi
- Puhukaa mukavista, rauhoittavista asioista. Ei kannata lukea, katsoa tai kuunnella mitään liian jännittävää, se saa ahdistuksen heräämään ja voi aiheuttaa painajaisia.
- Säilytä rytmi myös viikonloppuisin ja kerro siitä yökyläilyn vastaavalle
- Unilelu on kiva kaveri – iästä huolimatta! Se luo lisää turvallisuuden tunnetta ja odottaa sängyssä nukkujaa kaveriksi.
- Jos edelleen nukkumaan meno on vaikeaa, kysy, keskustele ja selvitä rauhallisesti, mikä on perimmäinen syy siihen ja pyri löytämään keino ratkaista asia. Uni/vireys valmennuksesta voi olla apua, jos tilanne on päässyt niin pitkälle, ettei ratkaisuja tunnu löytyvän.
- Huolehdi omasta riittävästä unen saannistasi. Pyydä apua, jos tuntuu, että arki kaataa sinut alleen, eikä uni palauta! Joskus vertaistukikin riittää.
- Käy läpi etenkin ylläolevat kahdeksan toimintamallia myös omalta kohdaltasi – ne ja oikeastaan koko jutun juoni toimii soveltaen myös aikuisen nukkumaanmenon ja hyvän unen saannin suhteen :-). Meillä aikuisilla se riittävä unen määrä on vaihteluvälillä 7-9 h välillä.
Jos haluat lisää tietoa unesta ja tukea nukkumiseen, löytyy verkkokaupastammekin uniaiheisia harjoituskirjoja, verkkovalmennusta tai yksilöllistä uni/muutosvalmennusta. Näitä mahdollisuuksia voit tutkia rauhassa tuotteet ja palvelut sivultamme.
Hyviä sivustoja asian tiimoilta löydät myös esimerkiksi näistä:
Mannerheimin Lastensuojeluliitosta: https://www.mll.fi/vanhemmille/
Neuvokas Perhe sivusto: https://neuvokasperhe.fi/perhearki/uni
Muksuperheen Uniohjaajan FB-sivulta: https://www.facebook.com/groups/475072482995507/
Ja jos uni häiriöt huolettavat kovin, niin tässä hyvä artikkeli siitä: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/lapsuuden-unihairioiden-arviointi-ja-hoito/
Hyviä unia ja rauhallisia nukkumaanmenoja kaikille.
Päivi