Tarinat ja esimerkit ovat aina hyvä tapa herättää ajatuksia. Tänään kerrommme erään asiakkaan elämäntapamuutoksesta. Emme tietenkään halua paljastaa nimiä tai yksityiskohtia, mutta tarina kertoo yleisellä tasolla, miten kuulluksi tuleminen ja jonkun ulkopuolisen tuki voi muuttaa asioita radikaalisitikin.
Ykä (nimi keksitty) 49 vee tuli valmennukseemme asiakasyrityksen FRM -vireysvalmennuksen kautta. Hän oli aluksi jutellut esimiehelleen omasta jaksamisestaan, siitä miten tuntuu että työtä on vaan liikaa ja mikään ei riitä. Esimies tunsi alaisensa jo pitkältä aikaa ja tiesi toki myös yrityksen yhä tiivistäneen tehokkuusvaatimuksia. Ykän tuntien, esimies arveli, että tälle voisi olla hyötyä työn ja oman olon pohtimisesta yrityksen tuntevan vireysvalmentajan kanssa.
Tapaamisia oli yhteensä viisi, joiden aikana käytiin läpi niin nukkumiseen liittyviä ongelmia, perheen ja oman talouden vaateita, ravintovalintoja kuin myös työn muuttumiseen kohdistuvaa ahdistusta. Ykä pääsi purkamaan asioita, vireysvalmentaja pystyi korjaamaan jotain väärinkäsityksiä työn suhteen. Yhdessä löydettiin keinoja, miten arki tuli sujuvammaksi ja omat valinnat tukisivat jaksamista ja vireyttä enemmän.
Valmennuksen aikana Ykälle avautui näkymä omaan ajatteluun. Siihen miten hän oli tuntenut itsensä uhriksi. Tätä oli lisännyt vielä työkavereiden puheet ja asenteet. Muutokset olivat saaneet aikaan melkoisia huhuja ja pelkoja koko työyhteisössä. Viestintä ei ollut parhaalla tolalla ja luottamus omaan työhön ja osallistumis- mahdollisuuksiin oli heikolla.
Ykän löytämiä käytännön tapoja tukea omaa hyvinvointiaan olivat hänen omien sanojensa mukaan:
- Omaa rytmiä tukeva ajankäytön hallinta sisältäen lepotaukojen, ravinnon ja liikkumisen paremman rytmityksen työvuoroihin nähden.
- Painon putoaminen ja uusien elämäntapojen siirtyminen käytäntöön.
- Omien vaikutusmahdollisuuksien rajojen tunnistaminen, jonka myötä itsen ja oman työn arvostaminen lisääntyi.
- Työn eri näkökulmien laajenemisen myötä armollisuus itseään kohtaan lisääntyi ja syyllisyyden tunteminen tai muiden syyttäminen vähentyi. Työkaverit ja pomot tuntuivat inhimillisemmiltä.
Sen lisäksi, että Ykä sai työkaluja oman ahdistuksensa hoitamiseen, saatiin valmennuksesta tärkeää tietoa myös yrityksen tiedotukseen ja sisäisten ongelmien ratkaisuun.
Muutokset kuuluvat elämään varmemmin kuin mikään muu. Siksi on mielestämme syytä paneutua tosissaan jaksamisen tukemiseen ja pelkotilojen poistamiseen. Eteenpäin menevissä ja henkilöstöään oikeasti arvossa pitävissä yrityksissä autamme parhaamme mukaan.
Henkilökunta on aina se tekijä, joka varsinaisen työn tekee – valmentajat ovat auttajia, näkökulmien laajentajia ja tiedon levittäjiä. Meitä lämmittää se, kun näemme sekä yksilön että yrityksen voivan hyvin – se voima leviää koko yhteiskuntaan saakka.
Terveisin,
Anu ja Päivi